Ensimmäiset jarrumiehet palkattiin armeijan piloteista

Moni tuntee varmasti Linnanmäen ja koko Helsinginkin tunnusomaisen maamerkin, Vuoristoradan, sekä muistaa sen tutun puun ja tervan tuoksun. Vaan kovin moni ei varmasti tunne maineikkaan "puuvanhuksen" koko historiaa ja vaiherikasta elämää. Kaikki alkoi jo vuonna 1950 kun tanskalainen rakennusinsinööri tuli silloiselle Vesilinnanmäelle - nykyiselle Linnanmäelle - mittailemaan tulevalle vuoristoradalle kaavailtua maastoa. Vuoristoradan varsinaiset rakennustyöt lähtivät vauhdilla käyntiin alkuvuodesta 1951.

Korvenrannan Saha Oy raivasi Järvelästä kokonaisen metsän verran puutavaraa Vuoristoradan rakennusaineeksi. Puutavaran mitat oli määritelty hyvin tarkkaan, puiden oli oltava suoria ja oksattomia. Työntäyteisen ja vaiherikkaan talven ja alkukesän jälkeen Vuoristorata saatiin kuin saatiinkin valmiiksi avajaisiin 13.7.1951.

Vuoristorata työllistää juniensa kuljettajia, joita kutsutaan jarrumiehiksi. Vuoristorata toimii omalla painovoimallaan jarrumiesten säädellessä junien vauhtia. Junat nousevat kuitenkin aluksi vaijerin ja sähköisen konevoiman avulla ensimmäisen mäen päälle, minkä jälkeen ne palaavat tasaisen jarruttelun jälkeen takaisin laiturille. Tätä nykyä jarrumiehiä työskentelee Vuoristoradalla 20 kappaletta. Ensimmäiset jarrumiehet palkattiin puolustusvoimien lentäjien keskuudesta työn ainutlaatuisuuden ja vaativuuden vuoksi.  

Sittemmin jarrumiehet vaihtuivat siviilihenkilöihin. Nykyisistä aktiivisista jarrumiehistä kauimmin on Linnanmäellä palvellut Toivo "The Boss" Lipponen, joka on toiminut jarrumiehenä jo kokonaiset 26 kesää. Topi tuntee myös legendaarisen ja jarrumiesten keskuudessa lähes kuittimaineeseen nousseen entisen kenttäpäällikön Torsten "Nalle" Brunilan. Hänen sukunimensä mukaan on nimetty myös Vuoristoradan neljännen kaarteen mutka, joka sijaitsee huvipuiston toimistorakennuksen kulmilla.

 

Vuoristoradan kuljettajat olivat varsinkin ennen vanhaan tyttöjen suuria suosikkeja. Miten lienee nykyään? Arska (jarrumiehenä vuodesta 1995)vas.,Tony (1995), Toni jr. (1998) ja Niko (2000) eivät vaatimattomina (!) miehinä mainitse siitä mitään kertoessaan komeasta laitteestaan ja työstään.

Jarrumiesten keskuudessa vallitsee hierarkia, joka pohjautuu suoraan työhöntulojärjestykseen. Nuorin eli viimeisenä radalle tullut, työvuorossa oleva jarrumies (tunnistetaan kantamastaan kilikellosta), vastaa myös siitä, että kahvipannu on kuumana ja taukotila on siistissä kunnossa. 960-metrin pituista Vuoristorataa ajetaan kesässä yli 40 000 kertaa. Asiakasmäärissä tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokainen Linnanmäellä käyvä asiakas vierailee myös Vuoristoradalla. Kiireisimpinä työpäivinään jarrumies saattaa ajaa yli satakin junaa. Kilometreissä tämä tarkoittaa matkaa Helsingistä Hämeenlinnaan. Vuoristoradan korkeimmalle kohdalle maanpinnasta pääsee ensimmäisessä kaarteessa, jolloin korkeutta on huimat 26 metriä. Pisin yhtäjaksoinen lasku radalla on 48 metriä.

Tänä kesänä (2001) Vuoristorata juhlii viidennenkymmenennen toimintakesänsä täyttymistä 13-15.7.2001. Juhlaviikonloppua isännöi Leningrad Cowboys ja Sleepy Sleepers -yhtyeistäkin tunnettu Mato Valtonen. Katseet Vuoristoradan suuntaan, niin voit ehkä nähdä herra Valtosen myös junan ohjaimissa.

Kaikki jarrumieheksi "opiskelevat" käyvät ensimmäiseksi läpi kaksiviikkoisen koulutusjakson. Tänä aikana vanhemmat jarrumiehet perehdyttävät uutta tulokasta ns. talon tavoille, jarrumiesten keskuudessa vallitsevaan nokkimisjärjestykseen ja ennen kaikkea oikean ajotekniikan saloihin. Mikäli vanhemmat jarrumiehet ja kenttäpäällikkö ovat tyytyväisiä jarrumiesoppilaan edesottamuksiin, nimetään tämä täysivaltaiseksi jarrumieheksi.

Jarrumieheksi kypsymiseen liittyvät myös perinteiset ja legendaariset sarviaiset. Vanhemmat jarrumiehet ottavat uuden jarrumiehen valmistujaisiltanaan mukaansa paikkaan X (yleisesti ja lähes aina anniskeluravintola). Siellä jarrumiestulokas saa niin kutsutun kasteensa jo perinteiksi muodostuneiden toimenpiteiden muodossa. "...OTETAAN JARRUMIEHESTÄ MITTAA!...,,

Teksti: Tony & Toni jr. sekä Eee-Koo Holopainen

Copyright © 2002 [Lintsi.info]. All rights reserved.