Vuoristorata 40 vuotta

40-vuotias Vuoristorata ei jää keski-iän lepoon

Teksti: Eee-Koo Holopainen

Vuoden syntymäpäiväsankari Vuoristorata voi hyvin ja uudistuu. Linnanmäen ensimmäisen vuosikymmenen voimahahmon, tanskalaisen Svend Jarlströmin sitkeästi mäelle pystyttämä vetonaula, on taas ollut talviaikaisen järjestyksensä kourissa. Tekninen johtaja Raimo Hietala kertoi, että radalle laadittiin neljä vuotta sitten tarkka korjaussuunnitelma talvisesta kunnossapidosta. Noin 10 vuodessa suunnitelma käydään aina läpi ja sen aikana on koko radan puutavara uusiutunut: kaikki pystytolpat ja vinopylväät. Ratahan tunnetusti vaatii aivan erikoispuut ja nykyään ne valikoi ja toimittaa Vierumäen Teollisuus. Puutavaran on oltava mahdollisimman vähäoksaista ja pituudeltaan yli 5‑metristä. Tänä syksynä ovat taatut hyväpäiset Pohjanmaan miehet kiikkuneet radan itäpäässä korjaten korkeimpia osia. Samalla uusiutui keskitorni, joka pitää pystyssä rataa sekä takakaarre. Samat kaverit tekivät päätähuimaavaa työtään edellisenä syksynä radan pohjoisosissa.

- He ovat korjanneet rataa useampana vuonna, Pohjanmaalta tuntuu löytyvän hurjapäisimmät kaverit, Raimo tuumasi.

Työ ei todella ole helppoa, koska vanhat tukipuut on poistettava huolellisesti tukien rakenteita niin, ettei koko homma lysähdä kasaan kuin korttitalo, yrittää maallikkokin ymmärtää. Uusiminen on kuin jättilegoilla leikkimistä: tehtaalla tukkeihin - vai olisivatko ne parruja (?) - tehdään jo valmiit lovet ja korjaajien tehtäväksi jää niiden sovittaminen toisiinsa ja kiinnittäminen ruuveilla yhteen. Ei varmaan ihan yksinkertainen homma sekään, kun joutuu samalla killumaan telineillä kymmenien metrien korkeudessa.

Tämän syksyn aikana uusitut osat on edellisen kerran korjattu 1966-67. Alkuaikoina osia jouduttiin uusimaan useammin. Nykyään kyllästysmateriaalit ovat parempia. Nyt niissä on mukana myös väri, joten uusia osia ei tarvitse maalata erikseen, on Raimo tyytyväinen. Lintsin oman väen talvisiin ratatehtäviin taas kuuluu kiskotuksesta huolehtiminen ja sen korjaaminen. Kaikkiaan radassa on kiskoja kaksi kilometriä ja osa siitä tietysti joudutaan aina uusimaan. Mäen omat miehet huoltavat talven aikana myös vaunut, jotka muuten seisovat asemalla pressujen alla odottamassa kevättä ja villisti kirkuvia matkustajiaan.

Vuoristorata 13.7.1991

(teksti ja kuvat: Tony)

Vuoristorata täytti 40 vuotta heinäkuussa 1991. Aurinkoinen ja lämmin kesäsää suosi päivänsankaria, kuten vuonna 2001. Kymmenessä vuodessa rataa on taas ehditty uusia kymmeniä metrejä, mutta ulkonäkö itse radalla ei ole muuttunut miksikään. Sen sijaan laiturialue oli aikaisemmin paljon "avarampi" kuin nykyään. 1990-luvulla rakennettiin ensin katos laiturialueelle asiakkaiden uloskäynnin kohdalle, kuten alla olevista kuvista (1991/1996/1995) voidaan hyvin havaita.

Laiturialueen katoksen jälkeen oli "rännin" vuoro. Uudella katoksella suojattiin asiakkaat Suomen kesään läheisesti liittyviltä sadekuuroilta (kuvat alla 1991/2001).

Vuoden 1991 jarrumiehistä töissä oli vielä kesällä 2001 Topi, Ville, Jussi, Samppa ja Ilpo. Alla lisää kuvia.